tiedolla johtaminen

Fastroi ja Productivity Leap yhteistyöhön tuotekehityksessä

Joensuu, 14. elokuuta 2020. Fastroi tuo tiedolla johtamista tukevan data-analyysi-  ja raportointimoduulin osaksi uutta hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmäänsä.

”Tiedolla johtaminen on noussut tärkeään rooliin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Fastroin asiakkaat ovat toivoneet tähän tehokkaita työkaluja, jotka tuomme jatkossa osaksi toiminnanohjausjärjestelmäämme”, Fastroin toimitusjohtaja Risto Jalovaara sanoo. 

Fastroi toteuttaa ominaisuudet yhteistyössä tietojohtamiseen erikoistuneen Productivity Leapin kanssa. Moduulin kehitystyö on alkanut tänä keväänä.

”Halusimme toteutukseen luotettavan kumppanin, jolla on osaamista ja kokemusta sekä hoiva-alalta että ratkaisun edellyttämästä teknologiasta”, Risto Jalovaara sanoo. Productivity Leapin asiantuntijat työskentelevät  tuotekehitysprojektissa useissa eri rooleissa.

Productivity Leap tuottaa palveluitaan malliohjatusti automaatiota hyödyntäen niin, että manuaalisen työn ja toteutukseen tarvittavan ajan tarve vähenee merkittävästi. 

”Olemme erittäin ylpeitä siitä, että markkinajohtaja Fastroi valitsi meidät toteuttamaan sosiaalihuollon uuden sukupolven toiminnanohjaus- ja asiakastietojärjestelmien tiedonhallinnan ja raportoinnin kokonaisuutta”, Productivity Leapin toimitusjohtaja Kari Natunen sanoo.

”Yhteisessä hankkeessamme olemme selvästi huomanneet Fastroin sitoutuneisuuden tuottaa seuraavan sukupolven tuotekokonaisuus, jossa asiakkaiden kannalta ensiarvoisen tärkeä tietotuotanto on huomioitu alusta lähtien”, Kari Natunen jatkaa.

Data-analyysi- ja raportointimoduuli tulee ensimmäiseksi käyttöön Fastroin reaaliaikaisessa hoivajärjestelmässä, jota yhtiö toimittaa Ison-Britannian markkinoille.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että operatiivista toimintaa seurataan reaaliaikaisesti erilaisten mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Johtamista tukeva informaatio tuotetaan sekä visualisointeina että lukuina. Visualisoinnit auttavat nopeasti hahmottamaan operatiivisen toiminnan tilanteen – missä mennään. Taulukkomuotoiset luvut mahdollistavat tarkemman analysoinnin – mistä tämä johtuu. Isoja seurattavia tietokokonaisuuksia Fastroin uudessa data-analyysi-  ja raportointimoduulissa ovat asiakkaat, työntekijät, palvelun laatu ja toiminnan tehokkuus.

Lisätietoja:
Risto Jalovaara
toimitusjohtaja, Fastroi Oy
+358 50 60 357
risto.jalovaara(at)fastroi.com

Kari Natunen
toimitusjohtaja, Productivity Leap Oy
+358 40 836 9962
kari.natunen(at)productivityleap.com

Fastroi Oy
Fastroi on sosiaali- ja terveysalan innovatiivinen järjestelmätoimittaja. Hilkka™- ja Nappula™-järjestelmämme tehostavat työtä ja vapauttavat aikaa rutiineista tärkeämpiin tehtäviin. Teemme asiakastiedon hallinnan ja toiminnanohjauksen ratkaisuja asumispalvelujen, kotihoidon ja lastensuojelun ammattilaisille. Olemme palvelleet sekä yksityistä että julkista sektoria jo yli viisitoista vuotta. Vuonna 2003 perustetun Fastroin toimipisteet sijaitsevat Joensuussa, Tampereella, Vantaalla ja Skelmersdalessa (UK). Lisätietoja www.fastroi.com.

Productivity Leap Oy
Productivity Leap on ketterä ICT-yritys, jonka ratkaisut parantavat yritysten tuottavuutta. Yhtiö tuottaa palveluja tietovarastoinnin, tietojohtamisen, raportoinnin ja koneoppimisen alueilla. Tuotamme myös integraatio-, robotiikka- ja low-code-palveluja. Productivity Leapilla on 23 työntekijää. Toimistomme sijaitsevat Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Nopeasti kasvava Productivity Leap tavoittelee vuonna 2020 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Lisätietoja: www.productivityleap.com/

Työhyvinvoinnin lotto

Blogini tarkoituksena ei ole avata koko henkilöstöhallinnon kenttää, vaan mennä astetta syvemmälle hämmennykseen. Aihealueena on hyvinvointi ja sen mittaaminen, mistä se koostuu sekä mihin se vaikuttaa. Tärkeimpänä asiana miten ihmeessä sitä voisi parantaa. 

Pelkästä ajatuksesta menee maitohapoille. Työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä laajasti läpi koko organisaation eikä lottoamista, vaikka joskus tuntuukin, että 1:18 000 000 olisi helpompi osua. 

Työympäristöllä on väliä

Työskentelen HR-tehtävissä ohjelmistoalalla ja näen alan työtäni helpottavana tekijänä.  Työtäni tukee itseohjautuvat ihmiset asiantuntijaorganisaatiossa, työyhteisön yhtenäisyys, työturvallisuus, joustavat työajat, paikasta riippumaton työ ja alan tietynlainen muu turvallisuus. Esimerkiksi korona-ajan vaikutukset ovat kohtuullisen pieniä ja yrityksen taloudellinen tila on vakaa. Koen olleeni siis HR-tehtävissä onnekas.

Millä mittaamme työhyvinvointia?

Teemme laajan työhyvinvointikyselyn kerran vuodessa. Työhyvinvointikyselyn tulokset ovat olleet erittäin hyviä vuodesta toiseen ja tänä vuonna vastausprosentti oli jopa 90%. Sairaslomien määriä ja vaihteluita seuraamme kuukausittain. Sairaslomien keskiarvo kuukausitasolla liikkuu 0-5% välillä ja vuoden kumulatiivinen  ~2%. Lisäksi teemme eNPS  -kyselyn puolivuosittain. Yrityksemme eNPS-kyselyn trendi on ollut nousujohteinen ja viimeisin tulos oli koko organisaation tasolla +35.

Uusi työterveyspalvelujen toimittajamme toteuttaa tänä syksynä omaan terveyteen keskittyvän kyselyn ja se toistetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Meillä käydään varhaisen välittämisen keskustelut mieluummin etu- kuin takakenossa. 

Lisäksi kahdesti vuodessa käydyissä kehityskeskusteluissa on fiilismittari, jota seurataan. Fiilismittari sai vuoden 2020 keskusteluissa kouluarvosanan 8,3. Eikä meillä harjoittelijakaan jää väliinputoajaksi vaan puolen vuoden perehdytyksessä käydään yhdessä keskustelut esimiehen ja HR:n kanssa kolmen ja viiden kuukauden kohdalla.     

Työvälineitä on, jos vaan osaamme ja haluamme käyttää niitä

Kaikista yllä olevista kyselyistä ja keskusteluista meillä on dataa käsiteltäväksi. Data pitää olla muodossa, jossa siitä on hyötyä organisaatio-, tiimi- ja henkilötasolla. Tätä dataa puretaan vuoden aikana läpi koko organisaation eli tiimeissä, johtoryhmässä, työterveyshuollossa ja henkilökohtaisella tasolla. 

Konkreettisesti hyvinvoinnin parantaminen ja kehittäminen jakautuu meillä kolmelle eri tasolle: organisaatio, tiimi ja henkilökohtainen. Samalla, kun tulokset puretaan tiimeittäin mietitään mitä asioille voidaan tehdä noilla kolmella eri tasolla. 

Työmme on fyysisesti näyttöpäätetyötä ja työkalumme ongelmanratkaisussa aivot. Työvälineemme on oltava kunnossa; niin ergonomian kuin elämän tasapainon. Kehityskeskusteluissa mietimme yhdessä tulevaa ja tavoitteita tekemiseen.

Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme työstäneet aktiivisesti työhyvinvointia ja  laajentaneet etuja mm. koko perhettä koskeviksi. Ajatus lähtee siitä, että työntekijä viettää työpaikalla noin kolmasosan ajastaan. Tehdystä työstä maksetaan palkkaa, kun meillä on tullut yhteistä matkaa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta, on Fastroin aika antaa takaisin koko perheelle. Työntekijä saa palkallista vapaata yhteiseen aikaan lähimpien kanssa ja mahdollisuuden reissuun.

Olemme mahdollistaneet henkilökohtaisen kasvun työssä ja yrityksessä. Siitä hyvänä esimerkkinä meidän uratarinat. Tutustu tarinoihin täällä

Jos ei kysytä tai vastata – ei tiedetä eikä voi tehdä mitään 

Kun vastaukset ovat saatavilla, yrityksellä on vastuu käsitellä tulokset ja ryhtyä toimenpiteisiin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehitetään niitä asioita, joita henkilöstö kokee aiheelliseksi ja keksitään keinoja siihen eli vastuu on meillä kaikilla. Joskus kehittäminen ei näy heti, vaan se on pitkäjänteistä. Toisinaan ehdotuksen ja toimenpiteiden välinen suora yhteys ei ole näkyvää ja siten se voi olla vaikeaa havaita. Tässä meillä on oppimisen paikka itsellä, tehdä siitä työstä entistä näkyvämpää. 

Toimitusjohtajamme, Risto, kirjoitti blogin etätyöstä aiemmin ja se tulee puhuttamaan meitä työnhyvinvoinnissakin. Etätyön tullessa osaksi arkea, se tulee vielä haastamaan työhyvinvointia. Katsotaan, opitaan ja kehitetään sekä etsitään yhdessä ratkaisut kohti parempaa työelämää.

Kiitän Fastroin henkilöstöä sillä te olette se voima, joka tekee Fastroista hyvän työpaikan, jossa voimme hyvin. We Care #Fastikset