Fastroi mukana Kehittyvä Vanhustyö -virtuaalitapahtumassa

Fastroi tuo näytteilleasettajana esille virtuaalitapahtumassa Fastroin Hilkka-järjestelmää ja sen Omaisviestintä-ominaisuutta. Virtuaalisastollamme Fastroin myyntitiimi vastailee chatissa kysymyksiin.

Voit osallistua myös Kiitoskaupan -lahjakortin (arvo 59,90 €)  arvontaan osastollamme! Arvomme kaikkien vastaajien kesken lahjakortin 16.2.2021 ja ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Fastroi Kehittyvä Vanhustyö

Kehittyvä Vanhustyö -virtuaalitapahtuma verkossa ja luentopäivä

Kehittävä Vanhustyö on vanhustyöalan ammattilaisille suunnattu perinteinen koulutus- ja näyttelytapahtuma. Kehittyvä Vanhustyö järjestetään 8.–14.2.2021. Tällä kertaa tapahtuma järjestetään turvallisesti ja vastuullisesti verkossa.

Luvassa on ajankohtaista ja monipuolista ohjelmaa, loistavia esityksiä, ideoita ja työkaluja päivittäiseen työhön ja tekemiseen. Mukana on tuttuun tapaan myös laaja ja monipuolinen vanhustyöalan näyttely. Vain livestreamiin on erillinen ilmoittautuminen ja pääsymaksu, kaikki muu ohjelma ja näyttely maksutta tarjolla! 

Tapahtumassa on tarjolla viikon aikana 8.–14.2.2021:

  • Tutustu virtuaalisiin näyttelyosastoihin (maksuton)
  • Katso luentotallenteita (maksuton)
  • Katso päivän teemakeskustelut livenä klo 12.30 (maksuton)
  • Katso livestreamattuja luentoja livenä ti 9.2.2020 klo 9-16 (maksullinen, erillinen ilmoittautuminen)

Hilkka-järjestelmä kotihoitoon ja asumispalveluihin

Fastroin Hilkka™-järjestelmä on tehokas ja helppokäyttöinen toiminnanohjaus- ja asiakastietojärjestelmä yksityisten palveluntarjoajien ja kuntien kotihoitoon, kotiin annettaviin palveluihin ja asumispalveluihin. Hilkka-järjestelmä on kehitetty yhdessä hoitotyön ammattilaisten kanssa ja Hilkkaa käyttää päivittäin yli 35.000 sosiaalialan ammattilaista. Hilkka on tutkitusti käyttäjäystävällisin järjestelmä yksityisellä sektorilla ja sosiaalihuollossa.

Hilkka-järjestelmän Omaisviestintä vapauttaa aikaa hoivatyöhön

Omaisviestintä vapauttaa aikaa hoivatyöhön. Sähköinen viestintä lisää läpinäkyvyyttä ja luottamusta hoitohenkilöstön ja omaisten välillä. Omaisviestintä on sähköistä ja tietoturvallista yhteydenpitoa hoivapalvelun tarjoajan ja hoivapalveluasiakkaan omaisten välillä. Omaisviestintä-ominaisuus on saatavilla Hilkka-ohjelmistoon. 

Katso video tai tutustu Omaisviestintään verkkosivullamme. Sivullamme voit osallistua myös lahjakortin arvontaan!

Tervetuloa Kehittyvä Vanhustyö -virtuaalitapahtumaan ja tutustumaan Fastroin virtuaaliosastoon! 

Nappulan käyttäjistä 98,2 % on tyytyväisiä ohjelmistoon!

Arvoimme vastaajien kesken tabletin. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea palkinnon voittajalle! Erittäin suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille ja runsaasta avoimesta palautteesta! 

Kaikkien aikojen paras tulos tuotteen tyytyväisyydessä

Saavutimme kaikkien aikojen parhaan tuloksen tyytyväisyydessä tuotteeseen, eli vastanneista 98,2 % on erittäin tai hyvin tyytyväinen Nappula-järjestelmään.  Kyselyn mukaan kokonaistyytyväisyys ohjelmistoon on siis kasvanut vuoden aikana 3,0 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna. Tämä innostaa tiimiämme kehittämään ohjelmistoa ja palvelujamme edelleen hyvässä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. 

Kyselyyn vastanneista käyttäjistä 64,6 % työskenteli lastensuojelun sijaishuollossa, 22,9 % lastensuojelun avopalveluissa ja 13,6 % vammaispalveluissa. 

Nappulan käyttäjistä 97,1% suosittelee ohjelmistoa

Kysyimme asiakkailtamme suosittelevatko he tuotetta muille ja vastaajista 97,1 prosenttia suosittelisi erittäin tai hyvin todennäköisesti Nappula-ohjelmistoa. Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Ohjelmiston helppokäyttöisyyteen oli tyytyväisiä 96,2%, ohjelmiston toimintavarmuuteen 94,5 % ja käyttöönoton helppouteen 98,6 % vastanneista. 

Vastanneista suurin osa koki ohjelmiston parhaiksi puoliksi selkeyden sekä helppokäyttöisyyden. 

Nappula käyttökokemus

Kehitysehdotuksia ja palautetta järjestelmästä ja palveluistamme

Kysyimme asiakkailtamme myös avointa palautetta Nappulasta ja palveluistamme. Saimme useita satoja avoimia palautteita ja Nappula-tiimi on käynyt palautteet läpi. Monet kehitystoiveet otetaan työn alle ensi vuonna. Isoimmista kehityskohteista otamme työn alle paljon toivotun Nappulan käytettävyyden parantamisen mobiililaitteissa sekä työntekijöiden välisen viestinnän kehittämisen. 

Palvelujemme osalta asiakkaamme olivat tyytyväisiä mm. Fastroin asiakastukeen sekä chat-palveluumme nettisivuillamme. Moni vastaajista ei ollut osallistunut Fastroin järjestämää käyttökoulutukseen omassa organisaatiossaan.  Järjestämme useita ilmaisia webinaareja ohjelmiston käytön tehostamiseen vuosittain sekä teemme käyttökoulutuksia asiakkaillemme myös tilauksesta. Kaikki webinaarimme löytyvät Nappulan Info -moduulista, josta jokainen käyttäjä voi tarkastella vinkkejä Nappulan käyttöön sopivana ajankohtana. 

Järjestämme myös vuosittain koulutuspäivät asiakkaillemme, seuraavan kerran Nappula-päivä on marraskuussa 2021. 

Tiedotamme ajankohtaisista asioista ja webinaareistamme asiakaskirjeisssämme sekä Nappulan Info -moduulissa tulevan vuoden aikana.

Sosiaalihuollon tietojärjestelmien A- ja B-luokat

Sote-tietojärjestelmien luokituksen A ja B alkuperäinen tarkoitus on määrittää tietojärjestelmän tapa liittyä sekä terveyden- että sosiaalihuollon kansallisiin arkistoihin. Valviran verkkosivuilla luokat on määritelty seuraavasti:

  • Luokka A: Kansaneläkelaitoksen ylläpitämät Kanta-palvelut sekä tietojärjestelmät, jotka on tarkoitettu liitettäväksi Kanta-palveluihin joko suoraan tai teknisen välityspalvelun kautta. Luokkaan A kuuluu myös välityspalvelu.
  • Luokka B: Muut tietojärjestelmät kuuluvat luokkaan B.

Mediassa olleiden tietojen pohjalta luokitusten tilanne saattaa siis näyttäytyä hieman yksioikoisesti ja virheellisesti. Ehkä räikein tästä kuulemani esimerkki on, että mainitun järjestelmäluokituksen perusteella sosiaalihuollon palveluntarjoajat voitaisiin jakaa A- ja B-luokan toimijoiksi, joita koskevat eri lait ja määräykset. Tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa.

A- ja B-luokan järjestelmiä velvoittaa sama lainsäädäntö

Riippumatta siitä kuuluuko tietojärjestelmä A- vai B-luokkaan, valmistajaa ja ylläpitäjää velvoittava lainsäädäntö on sama. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä määrittää olennaiset vaatimukset tietojärjestelmille, mukaan lukien niiden tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Lakitekstissä ei ole tarkoituksenmukaista mennä kovin yksityiskohtaiselle tasolle esimerkiksi tietoturvaan liittyvistä vaatimuksista. Tämän vuoksi lain 5 a lukuun on kirjattu; “Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä olennaisten vaatimusten sisällöstä.” Nämä tarkemmat määräykset koskettavat lähtökohtaisesti sekä A- että B-luokan järjestelmiä.

Velvoittavan lainsäädännön osalta keskeisin ero A- ja B-luokan järjestelmissä on vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa. Tästä säädetään lain 5 a luvussa. Molempien luokkien osalta järjestelmän valmistajan tulee antaa selvitys siitä, että järjestelmä täyttää lain ja mahdollisten tarkempien määritysten mukaiset olennaiset vaatimukset. A-luokan järjestelmä tulee tämän lisäksi läpäistä nk. yhteistestaus kansalliseen arkistoon liittyvän tiedonsiirron toimivuudesta sekä hankkia tietoturvallisuuden arviointilaitoksen myöntämä vaatimuksenmukaisuustodistus, johon viime päivien mediakeskusteluissa viitataan järjestelmän julkisena valvontana.

Fastroin Nappula- ja Hilkka järjestelmien luokitukset

Vastaan Fastroilla Nappula-asiakastietojärjestelmän liiketoiminnasta. Olen työskennellyt tiiviisti Nappulan kehityksessä käytännössä järjestelmän julkaisusta saakka. Valviran rekisterissä Nappula on B-luokan järjestelmä. Myös B-luokan järjestelmillä kuten Nappula-järjestelmällä on mahdollista liittyä sosiaalihuollon Kanta-palveluihin vuoden 2021 aikana.Tietoturva on aina ollut meille keskeisin osa kehitystyössä, kaiken tulee tapahtua sen ehdoilla. Olemme erittäin tietoisia Nappulaan liittyvän lainsäädännön ja tarkempien määritysten vaatimuksista ja huolehdimme että ne täyttyvät jatkossakin. Meille yhtä itsestään selvää on, että valvonnan puute tai sen vähäisyys, ei millään muotoa oikeuta poikkeamaan näistä vaatimuksista, tai estä käyttämästä vaatimuksia tiukempiakin keinoja tietoturvan takaamiseksi.

Teemme määrätietoisesti töitä Hilkka-  ja Nappula-järjestelmiemme tietoturvan eteen sekä tietoteknisessä, että henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Viime vuoden näkyvin ilmentymä tekemästämme työstä on Fastroin saavuttama kansainvälinen ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti. Voit lukea lisää miten huomioimme tietoturvan Fastroilla ja palveluissamme blogistamme

Toinen Fastroin ylläpitämä järjestelmä, Hilkka, on luokiteltu A-luokan järjestelmäksi Kanta-välitys- ja eResepti -palvelujen osalta. A-luokan ominaisuuksien vuoksi Fastroille on tehty KMPG:n toimesta Tietoturva-auditointi määräajoin.

Ehdotus B-luokan järjestelmien vaatimustenmukaisuustodistukselle

Ehdottaisin, että myös kaikki B-luokan järjestelmät velvoitettaisiin jatkossa hankkimaan arviointilaitoksen myöntämä vaatimuksenmukaisuustodistus. Tämä olisi yksi keino poistaa hieman virheellisen luokittelun aiheuttamaa huolta sekä asiakkailtamme, mutta erityisesti asiakkaidemme asiakkailta. Heidän huolensa on erittäin ymmärrettävä.

Viestintä hoivapalvelun asiakkaan läheisille ja omaisille koetaan tärkeäksi

Atk-päivien aikana teimme kyselyn Omaisviestinnästä.  Kyselyyn vastanneet saivat myös osallistua lahjakortin arvontaan. Kiitokset Omaisviestintä-kyselyyn ja arvontaan osallistuneille. Olemme ilmoittaneet lahjakortin voittaneelle henkilökohtaisesti voitosta.  

Kuinka tärkeäksi viestintä omaisille/läheisille koetaan tulevaisuudessa? 

Kysyimme myös miten vastaajat näkevät viestinnän tärkeyden omaisille tulevaisuudessa. Kyselyn mukaan 74,1% koki viestinnän asiakkaan omaisille/läheisille joko erittäin tai hyvin tärkeäksi. 

Henkilökohtainen keskustelu ja soitto edelleen paras tapa viestintään hoivapalveluissa

Kysyimme myös mikä on kyselyyn osallistujien mielestä paras tapa viestiä asiakkaan läheisille hänen kuulumisistaan ja voinnistaan omaisille. Vastaajien mukaan soitto (82,4%) tai henkilökohtainen keskustelu (82,4%) on edelleen paras tapa viestiä omaisille. Soitto tai henkilökohtainen tapaaminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista, joten näemme, että uudet digitaaliset palvelut tulevat viestintään vahvasti mukaan tulevina vuosina myös hoivapalveluissa. 

Vastaajien mielestä seuraavaksi suosituin tapa viestiä sähköposti (58,8 %) tai tekstiviesti (35,3%). Lisäksi mainittiin muu viestintäväline (29,4%), jossa mainittiin erillisiä muita sähköisiä viestintävälineitä kuten Omaisviestintä-sovellus tai erillinen mobiilisovellus, mikä olisi tietoturvallinen. 

Hilkka-järjestelmän Omaisviestintä helpottaa viestintää poikkeusaikana

Hilkka-järjestelmän Omaisviestintä helpottaa viestintää. Poikkeusaikana läheisten vieraileminen hoivayksikössä ei ole aina mahdollista ja tarvitaan uusia tapoja viestintään. Hoitokirjauksien teko ja omaisille niistä tiedottaminen onnistuu yhdellä klikkauksella suoraan Hilkka-järjestelmässä. Kalenterin avulla hoivapalvelun asiakkaan päiväohjelma tulee näkyville ja omainen voi seurata läheisensä päivän tapahtumia kätevästi Omaisviestinnän avulla. Nopea ja tehokas viestintä vähentää omaisten huolta sekä puhelinsoittoja ja mahdollistaa lisää aikaa asiakastyöhön.

Sähköinen viestintä lisää siis läpinäkyvyyttä ja luottamusta hoitohenkilöstön ja omaisten välillä. Lisätietoja nettisivuiltamme tai myyntitiimiltämme

Tietoturva Fastroilla ja miten se on huomioitu Hilkka- ja Nappula-ohjelmistoissa

Teemme määrätietoisesti töitä järjestelmiemme tietoturvan eteen sekä tietoteknisessä, että henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Viime vuoden näkyvin ilmentymä tekemästämme työstä on Fastroin saavuttama kansainvälinen ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti.

Sertifiointi vaati meiltä muun muassa runsaasti uusien toiminta- ja menettelytapojen, ohjeiden ja kuvauksien dokumentointia ja soveltamista, henkilöstön koulutusta, fyysisen turvallisuuden huomiointia, verkkoturvallisuuden toimenpiteitä, salaustekniikoiden tarkistamista sekä kaikkien näiden todentamista.

Tuotteidemme käyttäjät voivat luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään ja säilytetään turvallisesti. Fastroilla on lisäksi ISO 9001 -laatujohtamisjärjestelmän ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän sertifioinnit.

Voit lukea lisää sertifikaatista ISO 27001-oppaasta tai mitä sen saavuttaminen vaatii blogistamme

Tietoturva käsitteenä

Tietoturva koostuu kolmesta osa-alueesta: saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Saatavuudella tarkoitetaan sitä, että järjestelmä on käytettävissä käyttötarkoitukseensa. Eheydellä sitä, ettei järjestelmässä esiinny väärää tietoa tai suoranaista disinformaatiota, eikä tietoa voida tuhota luvattomasti. Luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että tietoa voivat käsitellä vain sellaiset henkilöt, joilla on siihen oikeus.

Mitkä ovat palveluntuottajien vastuut ja velvollisuudet tietosuojan sekä tietoturvan huomioimisessa? 

Asiakkaamme eli Palveluntuottajat toimivat joko rekisterinpitäjänä itse maksavien asiakkaidensa osalta tai tietojen käsittelijänä rekisterinpitäjän (esim. kunnan) asiakkaiden osalta kirjatessaan asiakkaiden asioita Fastroin järjestelmiin.

Järjestelmiemme tietoturvaratkaisuilla pyritään takaamaan, että henkilötietojen luottamuksellinen ja turvallinen käsittely on teknisesti mahdollista. Järjestelmää käyttävä Palveluntuottaja on vastuussa, että tietoja kerätään ja käsitellään lainsäädännön mukaisesti. Olemme koonneet Fastroin tietopaketin EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta asiakkaillemme.

Palveluntuottajien on myös pidettävä sosiaalihuollon Omavalvontasuunnitelma ajan tasalla. Lisäksi palvelutuottajien on huolehdittava myös, että erillinen tietosuoja ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma on laadittu, jos organisaatiolla on käytössä sähköinen potilas- tai asiakastietojärjestelmä. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa tietoturvan ja tietojenkäsittelyn asianmukainen toteutuminen toimintayksiköissä. Tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelmaa ei sellaisenaan edellytetä liitettäväksi julkisena pidettävään omavalvontasuunnitelmaan, vaan se on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä.

Järjestelmien fyysinen tietoturva ja palvelimet

Järjestelmiemme palvelimet sijaitsevat Suomessa eikä tietoja siirretä EU:n ulkopuolelle. Järjestelmiemme fyysisestä turvallisuudesta huolehtii Fastroin käyttämät palvelinsalitoimittajat Fastroin kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti. Palvelinsalitoimittajamme ovat ISO 27001 -sertifioituja. Palvelimen suojasta haittaohjelmia tai suoraa teknistä murtautumista vastaan suojaudutaan ensisijaisesti ajan tasalla olevilla ohjelmistoilla sekä tietoliikenteen osalta erilaisilla palomuuriratkaisuilla. Tiedon eheys ja saatavuus varmistetaan lisäksi päivittäisellä varmuuskopioinnilla, palvelimen fyysisesti turvatulla ja verkkoyhteyksiltään kahdennetulla sijaintipaikalla sekä jatkuvalla järjestelmän teknisen toiminnan valvonnalla.

Järjestelmien lokitiedot

Sekä asiakkaiden että käyttäjien tietosuojan ja oikeusturvan varmistamiseksi, jokaisesta Hilkka- tai Nappula-järjestelmään tehdystä tiedon käsittelystä jää lokiin merkintä, josta näkee kuka on katsellut tai muokannut tietoja ja milloin tämä on tapahtunut. 

Miten tietoturva on huomioitu Hilkka-järjestelmässä?

Hilkka-järjestelmän tietoturvaratkaisuilla pyritään takaamaan, että henkilötietojen luottamuksellinen ja turvallinen käsittely on teknisesti mahdollista. Järjestelmää käyttävä palveluntuottaja on vastuussa siitä, että tietoja kerätään ja käsitellään lainsäädännön mukaisesti. 

Tiedonsiirto selaimen tai mobililaitteen ja palvelintemme välillä salataan TLS-protokollalla (“https”). Tämä voidaan todentaa lukon kuvana selaimen osoitekentässä. Samaa salausmenetelmää käytetään mm. verkkopankkien ja verkkokauppojen tiedonsiirron salaamiseen. Hilkka-palvelin varmentaa itsensä käyttäjille, joten käyttäjä voi varmistua palvelimen oikeellisuudesta. Työasemien ja mobiililaitteiden pääsyä Hilkka-ympäristöön voidaan myös rajata käyttäen erilaisia verkkosuodatuksia.

Tiedon salauksen lisäksi luottamuksellisuus ja eheys varmistetaan käyttäjien henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla. Organisaatio voi määritellä Hilkka-järjestelmässä salasanan turvatason, vaihtovälin sekä sen montako epäonnistunutta kirjautumisyritystä sallitaan ennen kuin tunnus lukitaan. Lisäksi Hilkka-järjestelmässä on istunnon automaattinen aikakatkaisu, mikäli Hilkka-järjestelmää ei käytetä päätelaitteelta halutun ajan kuluessa. Organisaatio voi itse määritellä ajan, jonka jälkeen Hilkka kirjaa käyttäjän automaattisesti ulos ellei järjestelmää käytetä. Kanta-palveluiden käytössä edellytetään lisäksi sähköisen varmennekortin käyttöä.

Miten tietoturva on huomioitu Nappula-järjestelmässä?

Nappula järjestelmän tietoturvaratkaisuilla pyritään takaamaan, että henkilötietojen luottamuksellinen ja turvallinen käsittely on teknisesti mahdollista.  Järjestelmää käyttävä palveluntuottaja on vastuussa siitä, että tietoja kerätään ja käsitellään lainsäädännön mukaisesti. Nappulan käyttöoikeutta hallitaan henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla sekä työasema- ja järjestelmä (client) kohtaisilla varmenteilla. 

Koska Nappulassa tietoa siirretään käyttäjän päätelaitteen ja palvelimen välillä, autentikoidaan tiedonsiirron päätepisteet vahvasti ja siirrettävä tieto salataan. Yhteydenotto Nappula-palvelimelle edellyttää, että päätelaitteelle, josta Nappulaa käytetään on asennettu varmenne. Varmenteen avulla palvelin varmistaa, että yhteydenotto palvelimelle tapahtuu hyväksytyn tahon toimesta ja salaa yhteyden yli siirrettävät tiedot. Autentikointi ja salaus on toteutettu Nappulassa TLS- protokollalla ja siihen läheisesti liittyvillä muilla protokollilla. Yhteydenmuodostus päätelaitteen ja palvelimen välillä ei onnistu, mikäli varmennetta ei esitetä tai se on väärennetty. 

Osana Nappulaa käyttävien organisaatioiden omavalvontaa on tärkeää huolehtia, ettei organisaatioilla ole niin kutsuttuja yhteiskäyttötunnuksia tai käyttäjätunnuksia ja salasanoja saatavilla siten, että ne voivat päätyä vääriin käsiin. Salasanoille voidaan Nappulassa asettaa vaatimuksia muun muassa pituuden ja merkkien osalta. Lisäksi Nappulassa on automaattinen uloskirjautuminen.

Yhteystiedot Hilkka- ja Nappula-asiakkaillemme

Jos asiakkaillamme on kysymyksiä Fastroin tietoturvaan liittyen, olethan ensisijaisesti yhteydessä  helpdeskiimme tai asiakasyhteyshenkilöösi Fastroilla. 

Suomalaisen koodin päivää juhlistetaan 12. lokakuuta

Samalla muistutetaan siitä, että ohjelmistoalalle tarvitaan monenlaisia ihmisiä ja että ohjelmistoalan yrityksiä on kaiken kokoisia ja ympäri Suomen. Nörttilive-tapahtuma tuo suomalaiset koodarit taustalta etualalle jo kolmatta kertaa maanantaina 12.10. Päivän aikana palkitaan myös Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt suomalaista ohjelmisto alaa. Aiempina vuosina palkinto on myönnetty Linda Liukkaalle, Instagram-Janille, Juho Vepsäläiselle, Teemu Roosille ja Ilkka Paanaselle.

Nörttilivessä mukana muutamia ohjelmistoyrityksiä ympäri Suomen

Koodia Suomesta ry järjestää jo kolmatta kertaa Nörttilive-tapahtuman, jossa kuka tahansa voi seurata ruudultaan koodarien elämää reaaliajassa. Mukana Nörttilivessä ovat tänä vuonna Digitoimisto Kooders, Exove, FCG Talent, Fraktio, Hiottu, Jimm’s PC-Store ja Sivututka. Maantieteellisesti liikutaan Helsingistä Ouluun ja Turusta Joensuuhun. 

Fastroi on myös mukana Koodi Suomesta -järjestössä

Fastroi liittyy mukaan Koodia Suomesta Ry:n jäseneksi vuoden 2020 alussa. Koodia Suomesta -logon käyttöoikeus voidaan myöntää Suomessa kehitetyille ohjelmistotuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 80 prosenttia valmistusarvosta. Fastroin Hilkka– ja Nappula-ohjelmistot koodataan Suomessa. 

Koodia Suomesta yhdistyksen tavoitteet ovat:

– Kehittää suomalaista ohjelmointiosaamista varmistaaksemme edellytykset hyvinvointiyhteiskunnallemme

– Kannustaa toimijoita yhteistyöhön ja tarjota verkottumismahdollisuuksia

– Edistää tasa-arvoa ja hyödyntää paremmin osaamispotentiaalia rohkaisemalla aliedustettuja ryhmiä hakeutumaan IT-alalle

– Kehittää suomalaisen ohjelmistoliiketoiminnan kilpailukykyä ja käyttöä niin kotimaassa kuin ulkomailla

Fastroi Oy

Fastroi on sosiaali- ja terveysalan innovatiivinen järjestelmätoimittaja. Hilkka™- ja Nappula™-järjestelmämme tehostavat työtä ja vapauttavat aikaa rutiineista tärkeämpiin tehtäviin. Teemme asiakastiedon hallinnan ja toiminnanohjauksen ratkaisuja asumispalvelujen, kotihoidon ja lastensuojelun ammattilaisille. Olemme palvelleet sekä yksityistä että julkista sektoria jo yli viisitoista vuotta. Vuonna 2003 perustetun Fastroin toimipisteet sijaitsevat Joensuussa, Tampereella, Vantaalla ja Skelmersdalessa (UK). Lisätietoja www.fastroi.com 

Lisätietoa päivästä löytyy Koodia Suomesta Ry:n nettisivuilta tai voit seurata nörttiliveä osoitteessa www.norttilive.fi

Lähteet: 

Koodia Suomesta Ry:n nettisivut: https://koodiasuomesta.fi/ ja https://koodiasuomesta.fi/suomalaisen-koodin-paiva/ 

Koodia Suomesta Ry:n tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/vapise-pullervo-nortteja-nettikamerassa—katso-osoitteessa-norttilivefi-miten-koodi-syntyy?publisherId=69818249&releaseId=69890986

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto – Hilkka- ja Nappula-järjestelmien kehitystyöt käynnissä

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittyminen tapahtuu kansallisissa käyttöönottojen aalloissa ja muutamat kunnat sekä kuntayhtymät ovat jo liittyneet arkistoon. Hilkka-järjestelmä on mukana sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston 7. aallossa ja Nappula-järjestelmä 8. aallossa. Voit tutustua sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoon ja kansallisiin käyttöönoton aaltoihin tarkemmin Kanta-sivustolla.

Fastroi mukana sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston II-vaiheessa

Fastroi on mukana sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston II-vaiheessa, jolloin mm. ostopalveluissa käytössä oleva rekisterinkäyttöoikeus on kansallisesti saatavilla. Kun rekisterinpitäjä (eli useimmiten kunta tai kuntayhtymä) on liittynyt arkistoon, rekisterinpitäjä voi myöntää palveluntuottajalle rekisterinkäyttöoikeuden. Rekisterinkäyttöoikeus mahdollistaa palveluntuottajalle asiakastietojen arkistoinnin palvelunjärjestäjän rekisteriin. Arkistointi on ollut mahdollista valtakunnallisesti palvelunjärjestäjän rekisteriin ensi kertaa toukokuussa 2020, sitä mukaa kuin tietojärjestelmät ovat tukeneet vaiheen II toiminnallisuuksia.

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymiseen ei ole tällä hetkellä velvoittavaa lainsäädäntöä. (Kanta-palvelut, Kansaneläkelaitos 2020; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.) Osa kunnista tai kuntayhtymistä voi kuitenkin velvoittaa omilla ostopalvelusopimuksillaan yksityisiä tuottajia liittymään sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Mikäli liittymisvelvoite tulee kunnan ostopalvelusopimuksella yksityiselle palveluntarjoajalle, tulee tiedustella kunnalta tai kuntayhtymältä, minkälainen aikataulu heillä on rekisterinkäyttöoikeustoiminnallisuuden käyttöönotossa omassa tietojärjestelmässään. Molemmilla osapuolilla tulee olla rekisterinkäyttöoikeus-toiminnallisuus omassa tietojärjestelmässään, ennen kuin Kanta-arkistointi rekisterinkäyttöoikeuden avulla on mahdollista.

Kansallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto tapahtuu organisaation käyttöönottoprojektissa, johon myös käytettävän sosiaalihuollon tietojärjestelmän toimittaja osallistuu. Kun asiakasorganisaatiossa valmistellaan liittymistä Hilkka- tai Nappula-tietojärjestelmällä, tulee heti alussa ottaa yhteyttä myös tietojärjestelmätoimittajaan Fastroihin. Tällöin varmistetaan yhteisen käyttöönottoprojektin aikataulu ja tarvittavat resurssit, jonka lisäksi käymme yhdessä läpi Hilkka- tai Nappula-järjestelmän Kanta-toiminnallisuudet. 

Käyttöönotto noudattaa kansallista käyttöönotto-mallia. Kansallisen mallin mukaan esivalmisteluissa organisaatiossa tulee tutustua valtakunnallisiin ohjeisiin ja yhtenäisiin toimintamalleihin.

Uusi asiakastietolaki voimaan 2021

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, eli asiakastietolaki, on uudistumassa keväällä 2021. Samalla asiakas- ja potilastietojen luovutuksiin tulee muutoksia Kanta-palveluissa. Tämän hetkisen tiedon mukaan muutokset tulevat voimaan vaiheittain. Lain toteutuessa, kaikille asiakkaille tulee antaa uusi informointi Kanta-palveluista ja niihin liittyvistä oikeuksista. Asiakas voi kieltää yhdellä kertaa kaikkien potilastietojen luovuttamisen ja suostumus potilastietojen luovuttamiseen hoitoon osallistuville henkilöille poistuu. Samalla myös Resepti-palvelun suullinen suostumus poistuu, koska asiakas- ja potilastiedon luovuttaminen Kanta-palvelujen kautta perustuu asiakkaan informointiin ja asiakkaan antamiin kieltoihin. Voit lukea asiakastietolain tämän hetkisestä aikataulusta ja vaikutuksista tietojen luovuttamiseen tarkemmin täältä: https://www.kanta.fi/ammattilaiset/tietojen-luovutusten-hallinta

Tiedotamme Hilkka- ja Nappula-järjestelmien valmiuksista sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoon tulevissa blogeissa ja asiakaskirjeissämme vuoden 2020-2021 aikana.  Mikäli liittyminen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon on ajankohtainen asia organisaatiossasi tällä hetkellä, olethan yhteydessä Fastroin myyntiin tai sales@fastroi.com

Hilkka-Sopimushallinta auttaa asumispalveluissa laskutusaineiston muodostamisessa

Yrityksen kuukausittaista laskutusta on helppo seurata, kun asiakkaiden laskutusaineisto muodostetaan. Sopimushallinnan avulla laskutusaineisto voidaan jakaa tarvittaessa useaan osaan sopimusten ja palvelupakettien perusteella. Laskutusaineisto voidaan muodostaa eri ajankohtina, eikä kaikkea laskutusaineistoa tarvitse muodostaa kerralla. Laskutusaineistoa on mahdollista tarkastella ja muokata ennen kuin laskutusaineisto siirretään varsinaiseen laskutus-ja reskontrajärjestelmään. Laskutusaineisto saadaan lähetettyä useisiin laskutus- ja reskontrajärjestelmiin esim. Procountor, Netvisor ja Tikon.

Hilkka-sopimushallinnan hyödyt asumispalveluissa

Hilkka-järjestelmän Sopimushallinta- ja laskutusominaisuudet hyödyttävät asumispalveluita tarjoavia yrityksiä  lisätöiden ja tarjottavien palveluiden laskutuksessa. Sopimushallinnan hyötyjä ovat:

  • Töiden ja palveluiden laskutusaineiston luominen kätevästi
  • Sopimushallinnan yhteyteen saa kytkettyä palvelusetelitoiminnallisuuden, jonka avulla palvelusetelien laskuttaminen onnistuu suoraan Hilkka-järjestelmässä. Organisaatio voi mm. laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden ja ja palvelusetelin myöntäjältä palvelusetelin osuuden.  Palvelusetelitoiminnallisuus ottaa myös huomioon laskutuksessa palvelusetelin käytölle asetetut rajoitukset.
  • Sopimushallinnan sopimukseen tai palvelupakettiin voidaan kytkeä erilaisia hinnoitteluja kuten esimerkiksi kiinteä hinnoittelu sekä läsnäolo- ja tapahtumahinnoittelu. Kiinteä hinnoittelu voi koskea esimerkiksi tiettyä kiinteähintaista tuotepakettia tai vuokraa, läsnäolohinnoittelu liittyy asukkaan läsnäolopäivien hinnoitteluun ja tapahtumahinnoittelu voi liittyä esimerkiksi kodinhoidon palveluihin.
  • Sopimushallintaan voidaan luoda laskun saajaksi mm. kunta-, vakuutusyhtiö-, säätiöyhteystiedot, jos esim. kunta maksaa asiakkaan asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Esimerkiksi Koivulan kunta jne. 
  • Sopimushallinnassa voidaan luoda palvelupaketteja tai sopimuksia, joissa määritellään asaikkailla olevat tuotteet ja palvelut. Sopimushallinta osaa ottaa huomioon myös asiakkaiden poissaolot mahdollisine poissaoloportaineen sekä eri palveluiden maksajat. 
  • Kun sopimukset on luotu järjestelmään, sopimukset liitetään asiakkaille asiakashallinnan kautta.  Näin valmiin sopimuksen ja palvelupaketin hinnoittelut voi lisätä asiakkaille heti, kun asiakkaan perustiedot ovat lisätty järjestelmään.
  • Sopimusten hintamuutokset onnistuvat helposti. 
Miten saan Hilkka-sopimushallinnan käyttöön asumispalvelussa?

Miten saan Hilkka-sopimushallinnan käyttöön asumispalvelussa?

 Hilkka-sopimushallinta- ja laskutusominaisuudet ovat saatavilla Hilkka-asiakkaille lisämaksusta. Sopimushallinnan käyttöönottokoulutuksessa opiskellaan Fastroin kouluttajan johdolla Hilkan laskutuksen ja sopimushallinnan käyttö. Helpdeskimme palvelee ohjelmiston käytössä ja ongelmatilanteissa niin puhelimitse kuin sähköisesti. Ratkaisuamme voidaan laajentaa asiakkaan tarpeisiin lukuisien rajapintojen ja lisäpalvelujen kautta. Ota yhteyttä myyntiimme ja kysy lisää!

tiedolla johtaminen

Fastroi ja Productivity Leap yhteistyöhön tuotekehityksessä

Joensuu, 14. elokuuta 2020. Fastroi tuo tiedolla johtamista tukevan data-analyysi-  ja raportointimoduulin osaksi uutta hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmäänsä.

”Tiedolla johtaminen on noussut tärkeään rooliin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Fastroin asiakkaat ovat toivoneet tähän tehokkaita työkaluja, jotka tuomme jatkossa osaksi toiminnanohjausjärjestelmäämme”, Fastroin toimitusjohtaja Risto Jalovaara sanoo. 

Fastroi toteuttaa ominaisuudet yhteistyössä tietojohtamiseen erikoistuneen Productivity Leapin kanssa. Moduulin kehitystyö on alkanut tänä keväänä.

”Halusimme toteutukseen luotettavan kumppanin, jolla on osaamista ja kokemusta sekä hoiva-alalta että ratkaisun edellyttämästä teknologiasta”, Risto Jalovaara sanoo. Productivity Leapin asiantuntijat työskentelevät  tuotekehitysprojektissa useissa eri rooleissa.

Productivity Leap tuottaa palveluitaan malliohjatusti automaatiota hyödyntäen niin, että manuaalisen työn ja toteutukseen tarvittavan ajan tarve vähenee merkittävästi. 

”Olemme erittäin ylpeitä siitä, että markkinajohtaja Fastroi valitsi meidät toteuttamaan sosiaalihuollon uuden sukupolven toiminnanohjaus- ja asiakastietojärjestelmien tiedonhallinnan ja raportoinnin kokonaisuutta”, Productivity Leapin toimitusjohtaja Kari Natunen sanoo.

”Yhteisessä hankkeessamme olemme selvästi huomanneet Fastroin sitoutuneisuuden tuottaa seuraavan sukupolven tuotekokonaisuus, jossa asiakkaiden kannalta ensiarvoisen tärkeä tietotuotanto on huomioitu alusta lähtien”, Kari Natunen jatkaa.

Data-analyysi- ja raportointimoduuli tulee ensimmäiseksi käyttöön Fastroin reaaliaikaisessa hoivajärjestelmässä, jota yhtiö toimittaa Ison-Britannian markkinoille.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että operatiivista toimintaa seurataan reaaliaikaisesti erilaisten mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Johtamista tukeva informaatio tuotetaan sekä visualisointeina että lukuina. Visualisoinnit auttavat nopeasti hahmottamaan operatiivisen toiminnan tilanteen – missä mennään. Taulukkomuotoiset luvut mahdollistavat tarkemman analysoinnin – mistä tämä johtuu. Isoja seurattavia tietokokonaisuuksia Fastroin uudessa data-analyysi-  ja raportointimoduulissa ovat asiakkaat, työntekijät, palvelun laatu ja toiminnan tehokkuus.

Lisätietoja:
Risto Jalovaara
toimitusjohtaja, Fastroi Oy
+358 50 60 357
risto.jalovaara(at)fastroi.com

Kari Natunen
toimitusjohtaja, Productivity Leap Oy
+358 40 836 9962
kari.natunen(at)productivityleap.com

Fastroi Oy
Fastroi on sosiaali- ja terveysalan innovatiivinen järjestelmätoimittaja. Hilkka™- ja Nappula™-järjestelmämme tehostavat työtä ja vapauttavat aikaa rutiineista tärkeämpiin tehtäviin. Teemme asiakastiedon hallinnan ja toiminnanohjauksen ratkaisuja asumispalvelujen, kotihoidon ja lastensuojelun ammattilaisille. Olemme palvelleet sekä yksityistä että julkista sektoria jo yli viisitoista vuotta. Vuonna 2003 perustetun Fastroin toimipisteet sijaitsevat Joensuussa, Tampereella, Vantaalla ja Skelmersdalessa (UK). Lisätietoja www.fastroi.com.

Productivity Leap Oy
Productivity Leap on ketterä ICT-yritys, jonka ratkaisut parantavat yritysten tuottavuutta. Yhtiö tuottaa palveluja tietovarastoinnin, tietojohtamisen, raportoinnin ja koneoppimisen alueilla. Tuotamme myös integraatio-, robotiikka- ja low-code-palveluja. Productivity Leapilla on 23 työntekijää. Toimistomme sijaitsevat Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Nopeasti kasvava Productivity Leap tavoittelee vuonna 2020 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Lisätietoja: www.productivityleap.com/

Työhyvinvoinnin lotto

Blogini tarkoituksena ei ole avata koko henkilöstöhallinnon kenttää, vaan mennä astetta syvemmälle hämmennykseen. Aihealueena on hyvinvointi ja sen mittaaminen, mistä se koostuu sekä mihin se vaikuttaa. Tärkeimpänä asiana miten ihmeessä sitä voisi parantaa. 

Pelkästä ajatuksesta menee maitohapoille. Työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä laajasti läpi koko organisaation eikä lottoamista, vaikka joskus tuntuukin, että 1:18 000 000 olisi helpompi osua. 

Työympäristöllä on väliä

Työskentelen HR-tehtävissä ohjelmistoalalla ja näen alan työtäni helpottavana tekijänä.  Työtäni tukee itseohjautuvat ihmiset asiantuntijaorganisaatiossa, työyhteisön yhtenäisyys, työturvallisuus, joustavat työajat, paikasta riippumaton työ ja alan tietynlainen muu turvallisuus. Esimerkiksi korona-ajan vaikutukset ovat kohtuullisen pieniä ja yrityksen taloudellinen tila on vakaa. Koen olleeni siis HR-tehtävissä onnekas.

Millä mittaamme työhyvinvointia?

Teemme laajan työhyvinvointikyselyn kerran vuodessa. Työhyvinvointikyselyn tulokset ovat olleet erittäin hyviä vuodesta toiseen ja tänä vuonna vastausprosentti oli jopa 90%. Sairaslomien määriä ja vaihteluita seuraamme kuukausittain. Sairaslomien keskiarvo kuukausitasolla liikkuu 0-5% välillä ja vuoden kumulatiivinen  ~2%. Lisäksi teemme eNPS  -kyselyn puolivuosittain. Yrityksemme eNPS-kyselyn trendi on ollut nousujohteinen ja viimeisin tulos oli koko organisaation tasolla +35.

Uusi työterveyspalvelujen toimittajamme toteuttaa tänä syksynä omaan terveyteen keskittyvän kyselyn ja se toistetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Meillä käydään varhaisen välittämisen keskustelut mieluummin etu- kuin takakenossa. 

Lisäksi kahdesti vuodessa käydyissä kehityskeskusteluissa on fiilismittari, jota seurataan. Fiilismittari sai vuoden 2020 keskusteluissa kouluarvosanan 8,3. Eikä meillä harjoittelijakaan jää väliinputoajaksi vaan puolen vuoden perehdytyksessä käydään yhdessä keskustelut esimiehen ja HR:n kanssa kolmen ja viiden kuukauden kohdalla.     

Työvälineitä on, jos vaan osaamme ja haluamme käyttää niitä

Kaikista yllä olevista kyselyistä ja keskusteluista meillä on dataa käsiteltäväksi. Data pitää olla muodossa, jossa siitä on hyötyä organisaatio-, tiimi- ja henkilötasolla. Tätä dataa puretaan vuoden aikana läpi koko organisaation eli tiimeissä, johtoryhmässä, työterveyshuollossa ja henkilökohtaisella tasolla. 

Konkreettisesti hyvinvoinnin parantaminen ja kehittäminen jakautuu meillä kolmelle eri tasolle: organisaatio, tiimi ja henkilökohtainen. Samalla, kun tulokset puretaan tiimeittäin mietitään mitä asioille voidaan tehdä noilla kolmella eri tasolla. 

Työmme on fyysisesti näyttöpäätetyötä ja työkalumme ongelmanratkaisussa aivot. Työvälineemme on oltava kunnossa; niin ergonomian kuin elämän tasapainon. Kehityskeskusteluissa mietimme yhdessä tulevaa ja tavoitteita tekemiseen.

Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme työstäneet aktiivisesti työhyvinvointia ja  laajentaneet etuja mm. koko perhettä koskeviksi. Ajatus lähtee siitä, että työntekijä viettää työpaikalla noin kolmasosan ajastaan. Tehdystä työstä maksetaan palkkaa, kun meillä on tullut yhteistä matkaa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta, on Fastroin aika antaa takaisin koko perheelle. Työntekijä saa palkallista vapaata yhteiseen aikaan lähimpien kanssa ja mahdollisuuden reissuun.

Olemme mahdollistaneet henkilökohtaisen kasvun työssä ja yrityksessä. Siitä hyvänä esimerkkinä meidän uratarinat. Tutustu tarinoihin täällä

Jos ei kysytä tai vastata – ei tiedetä eikä voi tehdä mitään 

Kun vastaukset ovat saatavilla, yrityksellä on vastuu käsitellä tulokset ja ryhtyä toimenpiteisiin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehitetään niitä asioita, joita henkilöstö kokee aiheelliseksi ja keksitään keinoja siihen eli vastuu on meillä kaikilla. Joskus kehittäminen ei näy heti, vaan se on pitkäjänteistä. Toisinaan ehdotuksen ja toimenpiteiden välinen suora yhteys ei ole näkyvää ja siten se voi olla vaikeaa havaita. Tässä meillä on oppimisen paikka itsellä, tehdä siitä työstä entistä näkyvämpää. 

Toimitusjohtajamme, Risto, kirjoitti blogin etätyöstä aiemmin ja se tulee puhuttamaan meitä työnhyvinvoinnissakin. Etätyön tullessa osaksi arkea, se tulee vielä haastamaan työhyvinvointia. Katsotaan, opitaan ja kehitetään sekä etsitään yhdessä ratkaisut kohti parempaa työelämää.

Kiitän Fastroin henkilöstöä sillä te olette se voima, joka tekee Fastroista hyvän työpaikan, jossa voimme hyvin. We Care #Fastikset