Hilkka sertifioitu uudelleen tietojärjestelmäluokkaan A

Meillä Suomessa on käytössä uniikki järjestely, jonka avulla potilastiedot liikkuvat sujuvasti ja turvallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, kansalaisten ja apteekkien välillä. Tämä tarkoittaa potilas- ja asiakastietojen keräämisestä yhteen paikkaan: Kelan Kanta-palveluihin. Fastroin Hilkka-asiakastietojärjestelmässä on käytössä eResepti-toiminnallisuus ja Hilkka-järjestelmälle tehdään säännöllisesti tietoturva-auditointi. Auditoinnin hyväksyntä on edellytys sertifioinnille.

Sertifiointi turvaa potilastietoja

Potilastietojen suojaamiseksi järjestelmätoimittajilta edellytetään sertifiointiprosessin läpikäymistä, mikäli tietojärjestelmässä käytetään Kanta-palveluja. Tämä prosessi sisältää kolme kokonaisuutta, jotka ovat olennaisten vaatimusten täyttäminen, Kelan yhteistestaus sekä ulkopuolisen tietoturvallisuuden arviointilaitoksen suorittama tietoturva-auditointi.

Olennaiset vaatimukset perustuvat THL:n antamiin säädöksiin ja tarkempiin määrittelyihin. Olennaiset toiminnalliset vaatimukset kohdistuvat tietojärjestelmässä toteutettaviin tietosisältöihin ja toimintoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valmistajan on annettava selvitys siitä, että järjestelmä täyttää ne olennaiset toiminnalliset vaatimukset, jotka vastaavat sen käyttötarkoitusta. Kaikilta Kanta-välityspalvelun tuottajilta vaaditaan myös tarkastettava omavalvontasuunnitelma.

Kelan yhteistestaus osana sertifiointiprosessia tarkoittaa yksinkertaistettuna järjestelmien välistä integraatiotestausta. Tarkoituksena on varmistaa järjestelmän yhteistoimivuus Kanta-palveluiden ja muiden järjestelmien kanssa kansallisten määrittelyiden mukaisesti.


Auditoitu ja sertifioitu Hilkka

Osana sertifiointia on järjestelmätoimittajan läpäistävä tietoturvallisuuden arviointilaitoksen auditointi. Tietoturva-auditoinnissa käydään läpi THL:n antamien vaatimusten mukaisesti järjestelmän tietoturvaan liittyviä asioita, kuten tunnistautumista, lokitusta ja ohjelmistokehityksen turvallisuutta. Hyväksytyn tietoturva-auditoinnin tuloksena järjestelmä tai välityspalvelu saa asiakastietolain mukaisen vaatimustenmukaisuustodistuksen, jollainen on oltava Kanta-palveluihin liitettävällä järjestelmällä.

Auditointi suoritettiin Hilkka-järjestelmälle ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja se uusittiin onnistuneesti kesäkuussa 2021. Hilkan eResepti-toiminnallisuus on edelleen A-luokkaa. Luokat määrittelevät tavasta liittyä terveyden- ja sosiaalihuollon kansallisiin arkistoihin. A-luokan järjestelmät liitetään Kanta-palveluihin joko suoraan tai välityspalvelun kautta. Valviran valvoo vaatimusten toteutusta. Lisätietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä voit lukea Valviran sivuilta ja lisäksi olemme kirjoittaneet aiheesta blogissamme aiemmin

Vaikuttavuuden työkalut Nappulassa

Pääosin lastensuojelussa käytettävän Nappula™-järjestelmän arviointityökalu mahdollistaa asioiden automaattisen ja kattavan raportoinnin. Asioita arvioidaan asiakkaan, henkilökunnan ja asiakkaan sidosryhmän näkökulmasta, eli arviointityökalu ei koske pelkän palveluntuottajan mittarointia.

Fastroin myyntijohtaja Mika Sipilä kertoo pilotoinnin tuoneen esille, että työkalujen kautta lasten ajatukset voidaan huomioida aiempaa selkeämmin.

Nyt kun nuoren on mahdollista täyttää tiedot omatoimisesti järjestelmään, ei ole riskiä että tieto muuttuu matkalla kun se ensin kirjoitetaan paperille ja sitten siirretään koneelle. Tulosten näkeminen itse voi avata nuoren silmiä ja auttaa hahmottamaan omaa tilannettaan, Sipilä kertoo ja jatkaa että pilotoinnissa saatiin todella hyviä kokemuksia asiasta.

Apua kehitystyöhön

Silmät voivat avautua myös yrityksen toimintayksikön puolella. Arviointityökalujen kautta voidaan vertailla yksikön toiminnan vaikuttavuutta valmiin kysymyspohjan ja mittariston avulla. Näin yrityksen sisäinen kehittyminen tulee näkyväksi ja yksikkökohtaisia eroja voidaan seurata. Asioiden yhdessä arviointi mahdollistaa tavotteidenkin asettamisen yhdessä. Sähköisessä muodossa olevaa tietoa voidaan vertailla vaikka koko maan laajuisesti. 

Isoilla toimijoilla on useita yksiköitä, jolloin tulosten kautta voidaan sparrata toimintaa yksiköiden välillä. Jokaisella yksiköllä on omat vahvuudet ja nyt voimme verrata, millaista toiminnan vaikuttavuus missäkin on, Sipilä summaa.

Raportointi palvelun maksajalle, kunnalle, on Nappulan kautta helppoa. Tieto liikkuu sähköisesti ja tietoturvallisesti anonyyminä. Kun samankaltaista dataa lähetetään eri toimintayksiköistä, ovat tiedot vertailukelpoisia ja niiden analysointi on huomattavasti aiempaa helpompaa.

Yhdenmukainen tapa mitata

Sipilä toivoo, että Nappulan asiakkaiden keskuudessa vaikuttavuuden työkalut tulisivat mahdollisimman laajasti käyttöön, jolloin lastensuojelussa olisi yhdenmukainen tapa mitata ja arvioida onnistumisia ja sitä kautta hoidon vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi saadaan käyttöön myös muihin järjestelmiin.

Nappulassa on jo olemassa tiedonsiirto kuntien pääjärjestelmiin. Vaikuttavuusdatan siirtäminen järjestelmien välillä on määrittely- ja tahtokysymys. Sinne siirretään jo tällä hetkellä paljon tietoa, ei kuitenkaan vielä tätä vaikuttavuustietoa, Sipilä kertoo.

Alkuperäinen teksti julkaistu Sosiaali- ja Kuntatalous -lehdessä 2/2021 (Toimittaja Tomi Valha)

https://yritma.fi/uutiset/sosiaali-ja-kuntatalous/nappula-tm-jarjestelma-mahdollistaa-nyt-kattavan-vaikuttavuuden-arvioinnin

Etsimme erilaisia ihmisiä Pohjois-Karjalasta sote-alan kuvauksiin

Etsimme kuviimme aitoja eri-ikäisiä ja -näköisiä ihmisiä Pohjois-Karjalasta. Kuvia on tarkoitus käyttää Fastroin markkinoinnissa ja viestinnässä. Kuvauksissa vietät kivan hetken läheistesi tai asiakkaidesi kanssa. Saat muistoksi laadukkaita ammattilaisen ottamia kuvia myös itsellesi omaan käyttöön tai yrityksesi markkinointikäyttöön. Huomaathan, että kaikilta kuvattavilta vaaditaan lupa kuvien käyttöön. Hoidamme kuvauslupiin liittyvät asiat kirjallisesti sopien.

Haemme teitä:

  • Perhe. Kuvaamme lastensuojelutyöhön sekä perhepalveluihin liittyvää kuvamateriaalia, esimerkiksi retkeilyä lasten kanssa ja arkisia tilanteita. Haemme kahta perhettä.
  • Ryhmä, jossa 1-2 yli 70-vuotiasta ja lisäksi yksi nuorempi henkilö, joka toimii kuvauksessa heidän hoitajanaan. Kuvaamme tilanteita, joissa hoitaja avustaa ikäihmistä arkisissa tilanteissa ja on seurana. Esimerkiksi kuvaustilanne voi olla ulkoilua yhdessä, pukeutumisessa avustaminen tai ruokailutilanne. Haemme ainakin kahta tällaista porukkaa. Vinkki: Tässä kiva mahdollisuus kuvata muistoja esimerkiksi oman vanhemman tai isovanhemman kanssa!
  • Ikäihmisten perhekoti tai asumispalveluyksikkö. Kuvissa halutaan esitellä arkea perhekodissa tai asumispalveluyksikössä. Kuvaaja viettää aikaa paikalla ja dokumentoi arkea. Haemme 1-2 perhekotia, kuvia saa käyttää oman perhekodin markkinoinnissa.
  • Vammaisten asumispalveluyksikkö / päivätoimintayksikkö / perhe, jossa vammainen perheenjäsen. Kuvataan esimerkiksi ulkoilutilanne tai jokin kuvattavalle mieleinen aktiviteetti. Kuvaaja dokumentoi arkea. Haemme vähintään yhtä kuvauspaikkaa.
  • Päihde- tai mielenterveyskuntoutujan asumispalveluyksikkö tai kaveriporukka. Kuvataan ryhmätilanne, esimerkiksi illanviettoa ja vuorovaikutusta nuotion ääressä. Haemme yhtä porukkaa.

Kuvaukset aloitetaan kesällä 2021 ja niitä jatketaan syksyn mittaan.

Kysy lisää Katariinalta:
katariina.kamppuri@fastroi.com tai soittamalla/viestillä +358 50 476 5818

Hae mukaan täyttämällä tämä lomake

Heidi Harjula

Hoitotyöstä IT-alalle

Heidi Harjula työskenteli sairaanhoitajana kotihoidossa vielä pari vuotta terveystieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen. Taka-alalla kyti kuitenkin ajatus maisteritutkinnon hyödyntämisestä työuralla. Alkuperäinen suunnitelma ammattikorkeakouluopettajan työstä ei houkutellut tarpeeksi, sillä Harjula ei kokenut perinteistä opettajan roolia omakseen. Kun Fastroin ohjelmistokouluttajan työpaikkailmoitus tuli vastaan ja Harjula päätti sitä hakea, oli IT-maailma täysin vieras. Uusia opeteltavia ohjelmia oli useita ja tietokoneen käyttöjärjestelmässäkin kaikki oli nurin kurin. Mutta jotain tuttuakin oli. Asiakkaat ja heidän kohtaamisensa sekä tunne siitä, että tehty työ on tärkeää, ovat yhdistäviä tekijöitä Harjulan entisessä työssä hoitajana ja nykyisessä työssä Nappula-ohjelmiston kouluttajana.  Nyt asiakkaat ovat ikäihmisten sijaan sosiaalialan ammattilaisia.

– Aiemmassa työssäni julkisella puolella en pystynyt vaikuttamaan moniin työhöni vaikuttaviin tekijöihin, kuten resursointiin. Ero entiseen on suuri, sillä nyt pystyn itse päättämään, miten rytmitän työpäiväni ja lomani. Sen lisäksi minulla on paljon vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten työtehtäviäni muokataan, kertoo Harjula, joka on kouluttamisen lisäksi syventänyt osaamistaan muuan muassa järjestelmätestaukseen.

Ihmiseltä ihmiselle

Harjula kokee asiakastyön itselleen tärkeäksi: niin hoitajana kuin kouluttajanakin hän haluaa, että asiakas kohdataan yksilöllisesti. Aiempi työ hoitoalalla antaa myös hyvän pohjan työskennellä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Ohjelmallakin on väliä Harjulalle, sillä hän ei kokisi omakseen työskennellä esimerkiksi peliteollisuudessa, vaan haluaa kehittää juuri sosiaalialaa.

– Ymmärrän sosiaalialan asiakastyön arkea. Käytettävän ohjelman tulee tukea perustyötä mahdollisimman hyvin. Hoitajana ajattelin, että järjestelmä, johon kirjaan, on jotain sellaista, mihin minulla ei ole vaikutusvaltaa. Täällä Fastroilla puolestaan kuunnellaan Nappulan asiakkaita. Saamme heiltä kehitysehdotuksia, joita myös toteutetaan paljon. Meillä Nappula-tiimissä ohjelmaa tehdään oikeasti suoraan asiakkaille, sanoo Harjula ja jatkaa kertoen, että on yhä hämmästynyt siitä, miten paljon hän itsekin voi vaikuttaa lopputulokseen, joka on niin monen työntekijän työväline.

Asiantuntijatiimissä luotto pelaa

Nappula-tiimin työkaverit saavat paljon kehuja Harjulalta. Asiantuntijaympäristön ilmapiiri on toisia kunnioittava sekä työyhteisö avoin ja toimiva. Harjulan aloittaessa työt Fastroilla reilu kolme vuotta sitten, sai hän rauhassa perehtyä ja opetella asiat yksi kerrallaan. Työnkuva on laajentunut pikkuhiljaa, ja tulevaisuuden isona kokonaisuutena Harjulan tontilla on Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto, jonka käyttöönotto aiheuttaa paljon toimia sosiaalialan organisaatioissa. 

– Meidän tiimissä jeesataan toisia aina. Jos minulle tulee tekninen ongelma, heitän kysymyksen Slackiin ja eikä vastausta tarvitse kauaa odottaa. Vaikka olemmekin olleet nyt paljon etätöissä, ei työ ole missään nimessä yksinäistä
, kiittelee Harjula.

Harjula käy edelleen satunnaisesti tekemässä hoitotyötä. Hän haluaa ylläpitää kädentaitoja ja pysyä ajan tasalla alan muutoksista, mutta paluuta hoitajaksi hän ei kuitenkaan suunnittele.

– En ole katunut lainkaan alan vaihtoa. Nykyisessä työssä sosiaalialan muuttuva kenttä on kiehtova ja haastava. Opin koko ajan uutta ja minulla on vaikutusmahdollisuuksia tekemässäni työssä. Ja edelleenkin saan tehdä tärkeää työtä, jolla on myös vaikutusta sosiaalialan ammattilaisten sujuvampaan arkeen.

Lue lisää: Heidin haastattelu IteWikissä

Heidille työkaveriksi? Nappula-tiimiin etsitään ohjelmistosuunnittelijaa. Katso lisää!

THL:n vierasblogi- Kotihoidon tietojen keruu Avohilmon kautta

Laadukas tietopohja rakentuu kattavasta ja laadukkaasta kirjaamisesta. Tiedon jatkojalostuksen ja käytettävyyden kannalta on ehdottoman tärkeää, että asiakaskohtaamisessa kirjatuissa tiedoissa on mukana esim. tieto käynnin toteuttaneen ammattilaisen ammatista ja tieto palvelumuodosta (kotihoito, kotisairaanhoito tai kotipalvelu). Nämä ovat Hilkka-järjestelmässä pakollisia tietoja, eivätkä kotihoidon ammattilaisen kirjaamat tiedot siirry Avohilmoon, mikäli ne puuttuvat. Ajantasaisen tiedon oman organisaation osalta voi tarkastaa Avohilmon pikaraportilta.

Kattava tietopohja muodostuu pienistä puroista, kotihoidon ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisista ja niissä tehdyistä kirjauksista. Osa tietopohjaan tarvittavista tiedoista on jo tallennettu potilastietojärjestelmiin taustatiedoiksi, jotta asiakaskohtaamisessa tietojen kirjaaminen olisi ammattilaiselle mahdollisimman sujuvaa. Tästä lisää myös aikaisemmassa blogissa: Kotihoidon Avohilmo -tilastointi Hilkka-järjestelmässä

Kotihoidon asiakkaana on vuodessa noin 250 000 suomalaista. Näistä 75 vuotta täyttäneitä, säännöllisen kotihoidon tukea saavia on noin 87 000. Kotihoidon käyntejä tehdään viikon aikana 850 000. Kuukaudessa käyntejä kertyy jo lähes 4 miljoonaa.

Kotihoidon tietojen pohjalta voidaan tarkastella tarkemmin kotihoidon palvelujen käyttöä. Tiedoista pystytään profiloimaan palveluja käyttävää asiakaskuntaa, mm. ikä- ja sukupuolirakennetta tai palvelujen käytön intensiteettiä. Palvelujen käyttöä kuvaavan tiedon avulla puolestaan on mahdollista kohdentaa paikallisessa toiminnassa voimavaroja ja muotoilla palveluprosesseja. Kotihoidon palvelujen käytöstä julkaistaan vuosittain tilastoraportti, ja tämän lisäksi vuosi-, kuukausi- ja päivätasolla päivittyviä tietokantaraportteja.

Kotihoidon tietojen pohjalta mm. nähdään lukuina koronaepidemian vaikutukset palvelujen toteutumisessa. Tietojen pohjalta voidaan pureutua syvemmälle tarkasteluun ja laskea arvioita epidemian vaikutuksista tulevaan palvelutarpeeseen. THL:n verkkosivuilla on tarkasteltavissa viikoittain päivittyvä raportti koronaepidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen.

Kotihoidon tietoja käytetään myös alueilla johtamisen tukena ja kustannusten seurantaan. Jokainen tieto ja kirjaus kotihoidon palveluketjussa ovat siis tärkeitä, ja tietoja todella hyödynnetään!

Lisätietoja kotihoidon tietojen tiedonkeruusta ja Hilmosta löytyy THL:n verkkosivulta:
THL – Ohjeet tiedonkeruusta
Avohilmo – Käynnit palveluntuottajittain

Kirjoittajat: Sanna-Mari Saukkonen, erikoissuunnittelija ja Kaisa Mölläri, kehittämispäällikkö

Vahvalta pohjalta on hyvä ponnistaa

Luottoluokitusjärjestelmä maksukyvyn arviointiin

Luottoluokitustuotteita myyvä Bisnode Finland Oy lanseerasi automaattisen luottoluokitusjärjestelmän Suomessa 1993. Analysoimalla yritysten toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa tietoa viranomaisilta tulleista dokumenteista, järjestelmä arvioi yritysten kykyä hoitaa talouteensa liittyvät velvoitteet ja määrittelee luottokelpoisuutta ajantasaisesti. 

Luottotiedot ovat tärkeä taloudellinen mittari, joka maksukyvyn lisäksi kertoo luotettavuudesta. AAA-luottoluokitus jaetaan seitsemään eri luokkaan, jossa C-luokan yritykset ovat luottoriskiltään suurimpia kun taas AAA-luokan yrityksissä riski on minimaalisin. 

Yltääkseen parhaaseen AAA-luokkaan tulee liikevaihdon olla yli 170 000, sijoitetun pääoman tuoton ylittää 15 prosenttia ja omavaraisuusaste olla yli 50 prosenttia. Näiden lisäksi maksuvalmiuden, maksutapatietojen ja yrityksen taustojen tulee olla kunnossa ja toimintaa taustalla yli kaksi vuotta. Vai vajaa kolme prosenttia yrityksistä pääsee kolmen A:n luokkaan, joten saavutuksesta on syytäkin olla ylpeä.

Menestyjästä Kestomenestyjäksi

Kauppalehden Menestyjä-sertifikaatti puolestaan arvioi muutakin kuin maksuvalmiutta ja maksuhäiriöttömyyttä. Alma Talentin mukaan Menestyjä-yrityksen todennäköisyys ajautua konkurssiin on kokonaisuudessaan parin promillen luokkaa, kun vertailujoukossa luku on kymmenkertainen. Tänä vuonna Fastroi sai Kestomenestyjä-sertifikaatin, joka myönnetään yrityksille, jotka ovat olleet Menestyjiä viiden vuoden ajan. 

Kauppalehden Fastroille myöntämä Kasvuyritys-merkki kertoo puolestaan yrityksen jatkuvasta liikevaihdon kasvusta viimeisen kolmen vuoden aikana. Merkittävä kasvu tarkoittaa alan keskimääräisen kasvulukeman ylittämistä vähintään 10 prosentilla.

Myönnetyt sertifikaatit ovat asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme osoitus siitä, että olemme kehittäneet liiketoimintaamme siten, että he voivat luottaa meidän talouden olevan koko ajan vahvalla pohjalla. Kasvun myötä meillä on ollut koko ajan mahdollisuus lisätä asiakasrajapinnassa työskentelevien henkilöiden määrää sekä panostaa myös tuotekehitykseen ja silti liiketoimintamme on pysynyt kannattavana, tiivistää Fastroin toimitusjohtaja Risto Jalovaara.

Lähteet

Bisnode, https://finland.bisnode.fi/syvenna-osaamistasi/ajatuksiamme/mita-vaaditaan-etta-yritys-nousee-korkeimpaan-aaa-luottoluokkaan/ (30.4.2021)
Bisnode, tilastot Q1-2020 https://finland.bisnode.fi/tilastot-ja-tutkimukset/tilastot/rating-tilastot/ (30.4.2021)
Lue lisää AAA-sertifikaatin vaatimuksista
Alma Talent, https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/palvelut/yritystietopalvelut/kasvaja-sertifikaatti
Alma Talent, https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/palvelut/yritystietopalvelut/menestyja-sertifikaatti/menestyjat-faq (30.4.2021)